"Tarvitaan pysyviä rakenteita kuminauhakiinnityksellä" : Toiminnallinen tapaustutkimus turvapaikanhakijalasten varhaiskasvatuksesta

Tutkimukseni tavoite oli selvittää vastaanottokeskuksissa asuvien turvapaikanhakijalasten varhaiskasvatusmahdollisuuksia. Turvapaikanhakijalapset ovat valtakunnallisten ohjaavien ja velvoittavien asiakirjojen (mm. Varhaiskasvatuslaki, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus) mukaan oikeutettuja varhaiskasvatukseen, mutta käytännön tasolla julkiset varhaiskasvatuspalvelut eivät useimmiten tavoita heitä. Alle kouluikäisille turvapaikanhakijalapsille kohdistettu toiminta on vastaanottokeskuksissa paikallisesti järjestäytynyttä ja sen konseptit ovat vaihtelevia. Tutkimus on etnografinen toimintatutkimus, jonka pääaineisto koostuu osallistuvasta havainnoinnista sekä tutkimuksen loppupuolella tehdyistä näkökulmahaastatteluista. Tutkimus toteutettiin Tampereen alueella, erityisesti Tampereen Kaupin vastaanottokeskuksen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnassa. Tutkija osallistui kyseiseen toimintaan vapaaehtoisena, työntekijänä sekä tutkijana. Näkökulmahaastatteluissa haastateltiin neljää asiantuntijaa, jotka lähestyvät aihetta kukin omasta yhteiskunnallisesta roolistaan. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Tutkimuksen teoreettinen kehys koostuu turvapaikanhakijan ja varhaiskasvatuksen määritelmistä, sekä turvapaikanhakijan yhteiskunnallista roolia, perheiden elämää vastaanottokeskuksessa ja varhaiskasvatuksen perusteita avaavista luvuista, jotka on koottu valtakunnallisten linjausten, säädösten ja julkaisujen sekä aiemman tutkimustiedon pohjalta. Tutkimuksen mukaan tasavertaisten ja jokaisen perheen tarpeisiin vastaavien varhaiskasvatuspalveluiden tarjoamiseksi myös vastaanottokeskuksissa asuville lapsille tarvitaan uusia, joustavia varhaiskasvatuksen rakenteita sekä valtakunnallinen linjaus turvapaikanhakijalasten varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatustoiminnan järjestäminen vastaanottokeskuksen tiloissa kannustaa perheitä tuomaan lapsiaan mukaan ja pitää osallistumiskynnyksen matalana. Lisäksi tällöin mahdollistuu läheinen yhteistyö vastaanottokeskuksen muun henkilöstön kanssa, mikä tukee perheiden yksilöllisyyden huomiointia varhaiskasvatustoiminnassa. Toisaalta vastaanottokeskuksessa toteutettavan varhaiskasvatuksen riskitekijöinä nähdään marginalisaatio- ja laitostumiskehityksen tukeminen; lähiympäristössä toteutettu toiminta tukisi paremmin perheiden integraatiota yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Tutkimuksen päätelmissä ratkaisuvaihtoehdoksi esitetään valtion kustantamaa niin kutsuttua valmistavaa varhaiskasvatusta, jolla määriteltäisi paitsi järjestämisvelvollisuutta myös rahoitusta ja valtakunnallisesti tasavertaista laatua koskevat kysymykset. Linjauksessa tulisi ottaa kantaa laatu- ja rahoitusnäkökulman lisäksi myös toiminnan toteutuspaikkaa koskevaan keskusteluun ja turvapaikanhakijaperheiden erityistarpeiden huomiointiin. ABSTRACT "Permanent structures needed – with elastic attachments” Functional case study of early childhood education for asylum seeker children The research objective was to examine early childhood education opportunities of the asylum-seeker children living in reception centers. Asylum seeker children are according to the national guiding and mandatory documents (including Early Childhood Education Act, the United Nations Convention on the Rights of the Child), warranted for early childhood education, but on a practical level public early childhood education services seldom reach them. In reception centers activity targeted to asylum seeker children under school age is mostly locally organized and its concepts are mixed. The study is an ethnographic action research, which main research material consists of data carried out by researcher's participant observation, and interviews of experts, who have different perspectives to early childhood education of asylum seeker children. The experts have been interviewed towards the end of the study. The study conducted in the Tampere region, especially in Tampere Kauppi reception center early childhood club activities. Researcher participated in the activity as a volunteer, an employee and as a researcher. The experts interviewed approach the issue from their own point of view and role. The research material was analyzed by using data-driven methods. The theoretical framework for the study consists the definition of an asylum seeker and the definition of early childhood education, as well as the chapters of social role of the asylum seeker, family life in the reception centers and the basics of early childhood education, which are compiled on the basis of the national policies, legislation and previous research. According to the study to offer early childhood education services which are equivalent and corresponding to the needs of every family living in reception centers, we need new, flexible structures of early childhood education as well as national guidelines of early childhood education for asylum-seeker children. Early Childhood Education Activity organized in reception center encourages families to bring their children to participate and helps to keep the threshold to participate in activity low. Moreover, it makes possible close co-operation with other staff of the reception center, which supports to pay attention individual needs of families in early childhood education activities. On the other hand, in the early childhood education implemented in reception centers can be seen risks involved in marginalization and institutionalization; activities carried out in the surrounding area would support better the integration of families to society and culture. In the conclusions of the study are presented an alternative solution: so-called preparatory early childhood education paid by the state, which would define the obligation to arrange, the funding and the questions of equal quality nationwide. The policy should take a stand for quality and financial questions, but also for the implementation place of early childhood education for asylum seeker families and consideration of their specific needs